Onnelliset monikriisissä
pääkirjoitus
Maailmantilanne ylittää monessa suhteessa ymmärryksen rajat. Kaikkine mahdollisine seurauksineen ja jatkokehityskulkuineen nyt käynnistyneet sodat luovat bioenergiasektorin toimintaympäristöön suurta epävarmuutta. Pandemiariskikin roikkuu edelleen ilmassa. Samalla yhteiskunnan tavanomaisemmat huolet eivät ole kadonneet mihinkään. Korot ovat nousseet ja talouskriisimme on syventynyt viime syksystä. Hyvinvointialueet tekevät pakon sanelemana säästöjä ja terveyskeskuksia suljetaan. Koulut oireilevat. Energiakriisistä selviäminen näyttää tässä vaiheessa paremmalta, mutta ilmastonmuutoksesta vuoden 2023 tiedot ovat hyvin huolestuttavia: vaikuttaa siltä, että se etenee nopeammin kuin on ajateltu. Luontokatoakin pitää ajatella. Olemme monikriisissä – ja silti paradoksaalisesti maailman onnellisimmassa ja vähiten saastuneessa maassa.
Biomassa ja turve ovat tässä ajassa raaka- ja polttoaineita, joita ei pidä ylenkatsoa. Ne tukevat talouttamme ja varmistavat kotimaisina energia- ja ruokahuoltoamme. Ne ovat hajautettuja ja siksi myös kriisinkestäviä. Vuoden 2023 alkupuoliskolla pelkästään puupolttoaineiden ja turpeen osuus energiastamme on ollut 30 %. Tätä voi verrata siihen, että Suomen energiasta 68 % tuotettiin polttamalla 2021 ja valtioneuvoston viimevuotisen selonteon mukaan osuus laskee noin 50 %:iin 2050 mennessä, jos Suomi toteuttaa kaikki linjatut ilmastotoimet energiansäästötoimista sähköautoihin, hukkalämpöjen hyödyntämisestä ydinvoimaan, ja tuulivoimasta lämpöpumppuihin. Vuoden 2021 jälkeen puun tuonti Suomeen on romahtanut noin puoleen. Tänä vuonna energiapuun kauppa on ollut erittäin vilkasta ja hinnat ovat nousseet.
Hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi (CCUS) ovat teknologiapolkuja, jotka luovat metsä-, bioenergia- ja biohiilisektorille täysin uusia mahdollisuuksia. Euroopan komissio työstää paraikaa tiedonantoa näiden edistämisestä. Tiedonanto julkaistaan alkuvuonna 2024.
Petteri Orpon hallituksen ohjelma on bioenergiasektorin – etenkin kiinteän ja kaasumaisen bioenergian – osalta varsin hyvä ja hahmottaa tilanteen. Hallitusohjelmassa ylläpidetään bioenergian vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kansallisella päätöksenteolla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Bioenergian tuotanto pyritään keskittämään erilaisiin jäte-, jäännös- ja sivutuotteisiin. Biopolttoaineiden kestävää käyttöä ei rajoiteta esimerkiksi veroilla ja lainsäädännöllä. Bioenergia ry on ollut kuitenkin huolissaan liikenteen päästökehityksestä ja uuteen metsätalouden kannustejärjestelmä Metkaan 2024 tehtävistä merkittävistä leikkauksista, jotka vaarantavat metsien hoitotyöt sekä heikentävät energiapuun tarjontaa tilanteessa, jossa markkinoilla on muutenkin niukkuutta.
EU on viime vuoden aikana edennyt oman 2020-luvun energia- ja ilmastopolitiikkansa määrittelyssä merkittävästi. Uusiutuvan energian direktiivin päivityksestä on saavutettu sopu, jonka myötä kestävä bioenergia lasketaan kaikissa tapauksissa kokonaan uusiutuvaksi. Olemme olleet tyytyväisiä ratkaisuun ja toivomme alan toimintaympäristön tämän myötä vihdoin rauhoittuvan. Kestävyyskriteerien ja kaskadikäytön yksityiskohtia muutettiin silti monin kohdin. Muutosten toimeenpano ja käytännön osoittaminen on edessä ensi vuonna ja Bioenergia ry osallistuu valmisteluun. Uudet kriteerit ja soveltamisen piirissä olevien laitosten määrän merkittävä kasvu eivät ole toimeenpanossa läpihuutojuttu.
Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja.
